Aamukahvista

Blogin nimi ei ole turhaan se mikä on. Sekä kahvilla että kuvilla on tärkeä rooli elämässäni. Ilman kahvia päivä ei lähde kunnolla käyntiin, sillä aamukahvi piristää oitis. Päivän loput kahvimukit juon tottumuksesta. Väsymyksen tilaan niillä ei ole havaittavaa vaikutusta, mutta mielihyväntunteeseen kylläkin. Kahvittelu on minulle tapariippuvuus, ja nautin siitä "muuten vain". Hyvä kahvi on onnen aihe. Olen alkanut juoda enemmän espressoa, sillä en enää jaksa lipittää yliopiston pohjaan palanutta pannukahvia.

Valokuvauksen ympärille olen rakentanut elämäni. En tosin pienestä pitäen, sillä pienenä halusin olla prinsessa, eläinlääkäri ja kilparatsastaja (edellä mainitussa järjestyksessä), mutta viimeiseen kolmeen vuoteen en ole oikeastaan joutunut miettimään, mitä haluan tehdä elämässäni ammatinvalinnan suhteen. Olen sikäli onnekkaassa asemassa, kun olen löytänyt oman juttuni. Tunnen, että valokuvilla voin kertoa kaiken sen, mitä haluan. En tiedä vielä, millaiseen kuvaukseen haluan suuntautua erityisesti, sillä olen kuvannut aktiivisesti vasta muutaman hassun vuoden. Ala-asteella napsittuja heppakuvia ei lasketa mukaan. Dokumentaristinen valokuvaus tulee aina olemaan lähellä sydäntä, siitä olen varma, mutta haluaisin niin kuvata Abbey Lee Kershawia!

Kuvat: we heart it ja simply breakfast (2)